Nukketeatteriin
törmäsin joskus 90-luvulla Porvoossa
asuessani. Jos ei television Niksulan TV:ta ja Matti Raninin Kasper-nukkea
lasketa mukaan. Menin ystävieni kanssa katsomaan Ida Vanttajan tekemää Marc
Chagallin elämästä kertovaa nukketeatteriesitystä. Nukketeatteri lumosi minut
heti!
En osannut kuitenkaan kuvitella että sitä itse voisin olla joskus tekemässä! Muutamaa vuotta myöhemmin tein pienessä harrastajaryhmässä ensimmäisen nukkehahmoni kasvot. Kasvoista tuli rumat mutta jotenkin oudosti puhuttelevat. Minua ihmetytti että mistä ne piirteet oikein tulivat: alitajunnastani, unimaailmasta vai ihan sattumaltako ne vain syntyivät, minun käsieni kautta?
En osannut kuitenkaan kuvitella että sitä itse voisin olla joskus tekemässä! Muutamaa vuotta myöhemmin tein pienessä harrastajaryhmässä ensimmäisen nukkehahmoni kasvot. Kasvoista tuli rumat mutta jotenkin oudosti puhuttelevat. Minua ihmetytti että mistä ne piirteet oikein tulivat: alitajunnastani, unimaailmasta vai ihan sattumaltako ne vain syntyivät, minun käsieni kautta?
 | |
| Siitä tuli Mörkö, minun Mörköni. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti